About Us
Mikä on WHO-Koululaistutkimus?
WHO-Koululaistutkimus on kansainvälinen kyselytutkimus, jonka avulla tarkastellaan koululaisten terveyttä, hyvinvointia ja terveyskäyttäytymistä koulussa, kotona, kavereiden kanssa, harrastuksissa ja somessa. WHO-Koululaistutkimus - HBSC Finland - on osa WHO:n Euroopan toimiston kanssa yhteistyössä toteutettavaa kansainvälistä Health Behaviour in School-aged Children, HBSC-tutkimusta. Sen kyselyitä täyttävät sadattuhannet 11-, 13- ja 15-vuotiaat lapset ja nuoret Euroopasta, Pohjois-Amerikasta ja Aasiasta joka neljäs vuosi. Ainutlaatuisen laaja ja kansainvälinen tutkimus on jatkunut jo yli 40 vuotta.
Tutkimusryhmä pyrkii koululaisten terveyden edistämiseen tuottamalla korkealaatuista ja kansainvälisesti vertailukelpoista aineistoa sekä tiedottamalla tuloksista useilla foorumeilla. WHO-Koululaistutkimusta toteutetaan Jyväskylän yliopiston Liikuntatieteellisen tiedekunnan Terveyden edistämisen tutkimuskeskuksessa yhdessä Itä-Suomen yliopiston Terveystieteiden tiedekunnan kanssa.
Mitä hyötyä siitä on?
Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa korkeatasoista, kansainvälisesti vertailukelpoista ja yhteiskunnallisesti puhuttelevaa tutkimustietoa kouluikäisten lasten ja nuorten terveyden kokemuksista ja terveyskäyttäytymisestä sekä analysoida näiden ajallisia muutoksia. Lisäksi tavoitteena on tarkastella koulun, perheen ja muiden sosiaalisten kontekstien merkitystä lasten ja nuorten terveyden kokemiseen ja hyvinvointiin.
HBSC raportoi ja tiedottaa aktiivisesti tutkimustuloksista ja siten tukee kouluikäisten terveyden edistämistyötä sekä pyrkimyksiä kaventaa terveyden eriarvoisuutta.
Tiedon hyödyntäminen
- Kansalliseen ja kansainväliseen aineistoon pohjautuvista tuloksista julkaistaan lukuisia tieteellisiä julkaisuja, raportteja ja tietokortteja sekä useita väitöskirja- ja pro graduja
Kansainvälistä aineistoa hyödynnetään muun muassa Unicefin, UNESCO:n, OECD:n ja WHO:n raporteissa lasten ja nuorten globaalien terveyskysymysten tarkastelussa
WHO-Koululaistutkimuksen aineisto Suomesta on osa WHO:n ja OECD:n lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin indikaattorikuvauksia.
Julkaisut ovat välineitä vuoropuhelussa päätöksenteon, hallinnon ja lasten ja nuorten terveydestä kiinnostuneiden toimijoiden kanssa. Esimerkkinä tästä ovat muun muassa:
Opetus- ja kulttuuriministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö: Lapsistrategia 2040
Schools for Health in Europe Network Foundation: Factsheet on health literacy in schools
Euroopan Neuvosto, Committee on Bioethics (DH-BIO): Leena Paakkarin asiantuntijakokoukset 2020–22 ja terveyden lukutaidon opas (Guide to health literacy),
UNESCO Health and Education Chair, webinaari “Health literacy in schools: an education asset in the 21st century" (Leena Paakkari)
Valtioneuvosto: LIITU-raportit (mukana HBSC-kysymyksiä terveydestä ja hyvinvoinnista ja raportoijissa tutkimusryhmän jäseniä)
Historiaa
Esipuhe teoksesta Koululaisten terveys ja muuttuvat haasteet 2022: WHO-Koululaistutkimus 40 vuotta https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9753-3
WHO-Koululaistutkimuksen ensimmäisestä aineistonkeruusta Suomessa tulee vuonna 2023 kuluneeksi 40 vuotta. Tämä ainutlaatuinen, pitkäkestoinen kansainvälinen vertaileva koululaistutkimus käynnistyi vuonna 1983 Suomessa, Norjassa, Itävallassa ja Englannissa. Valmistelutyötä tehtiin jo vuotta aiemmin esitutkimusten puitteissa.
Idea kansainvälisen vertailevan tutkimuksen käynnistämisestä koululaisten koetusta terveydestä, terveystottumuksista ja niihin vaikuttavista tekijöistä virisi jo syksyllä 1981 Tobacco and Youth -kongressin yhteydessä Venetsiassa. Olen kuvannut näitä WHO-Koululaistutkimuksen alkuvaiheita tutkimusryhmämme vuonna 2004 julkaisemassa kirjassa Lasse Kannas (toim.) “Koululaisten terveys ja terveyskäyttäytyminen muutoksessa – WHO-Koululaistutkimus 20 vuotta” Terveyden edistämisen tutkimuskeskuksen julkaisuja 2. 2004. Jyväskylän yliopisto, seuraavasti:
“Kaksi nuorta tutkijaa ja hyvää ystävää - Leif Aaro Oslon yliopistosta (sittemmin Bergenin yliopiston ja Norjan Kansanterveyslaitoksen professori) ja allekirjoittanut Jyväskylän yliopiston kampukselta – nautimme kongressipäivän päätteeksi italialaisen keittiön niin herkullisia antimia mainion punaviinin siivittämänä. Istumme Venetsian Canal Granden varrella nököttävässä pienessä ravintolassa. Pohdimme innostuneesti ideaa, että tekisimme yhdessä pienimuotoisen vertailevan tutkimuksen koululaisten tupakoinnista Suomessa ja Norjassa.”
Kongressin aikaisten pöytäseurueiden kansainvälistymisen myötä kypsyi ajatus laajemman vertailevan tutkimuksen käynnistämisestä. Emme tietenkään osanneet kuvitella, saati ennustaa tuolloin, että 40 vuotta myöhemmin tämä kansainvälinen tutkimus jatkuu edelleen laadukkaana, produktiivisena ja energisenä 49 Euroopan maassa, Yhdysvalloissa ja Kanadassa noin 450 tutkijan voimin.
Ensimmäisen kansainvälisen vertailevan osatutkimuksen 1983/1984 pääteemana oli koululaisten tupakointi. Kyselylomake sisälsi kuitenkin alusta alkaen osioita myös muista terveystottumuksista; vapaa-ajan liikunta, alkoholin käyttö, suun terveydenhoito, ruokatottumukset, uni- ja lepotottumukset, lääkkeiden käyttö. Koettua terveyttä selvitettiin muun muassa oirekyselyn avulla. Matti Rimpelän (sittemmin Stakesin tutkimusprofessori) panos ensimmäisen kyselytutkimuksen suunnittelussa sekä kyselylomakkeen mittareiden valinnassa ja laadinnassa oli merkittävä. Useiden WHO-Koululaistutkimuksessa tuolloin käytettyjen kysymysosioiden luotettavuutta oli tutkittu Suomessa jo aiemmin hänen johtamassaan Nuorten Terveystapatutkimuksessa. Myöhempinä vuosikymmeninä WHO-Koululaistutkimuksen kyselylomakkeen sisältö on uudistunut ja laajentunut huomattavasti. Keskeinen periaate on ollut, että mittareiden laadinta perustuu huolelliseen tieteelliseen arviointiin koskien kysymysosioiden reliabiliteettia ja validiteettia. Tutkimuksen tavoitteena on ollut alusta alkaen tuottaa kansainvälisen vertailun mahdollistavaa koko maata edustavaa tietoa koululaisten koetun terveyden ja terveystottumusten trendeistä. Tästä syystä keskeiset indikaattorit on pyritty mittaamaan samalla tavalla eri kyselykerroilla.
WHO-Koululaistutkimus on vastannut myös ajankohtaisiin uusiin ja akuutteihin lasten ja nuorten terveyskysymyksiin. Ongelmallinen sosiaalisen median käyttö ei sisältynyt vielä 40 vuotta sitten ymmärrettävistä syistä riskikäyttäytymisen indikaattoreihin. Tänä päivänä some ja sen käyttöön liittyvät terveysvaikutukset lapsilla ja nuorilla ovat tärkeä osa nuorten terveystutkimuksen genreä. Aihetta käsitellään myös tässä raportissa. Toinen esimerkki uudemmista teemoista on terveyden lukutaito (health literacy). Koululaisten terveyden lukutaito ja sen yhteydet terveyskäyttäytymiseen ja terveyteen ovat olleet voimakkaasti kasvavan kiinnostuksen ja julkaisutoiminnan kohde viimeksi kuluneen kymmenen vuoden aikana. On ilahduttavaa, että myös terveyden lukutaitoon liittyviä tuloksia esitellään tässä raportissa.
WHO-Koululaistutkimuksen alkuvuosikymmeninä mielen hyvinvointiin liittyvät kysymykset eivät olleet samassa määrin keskiössä kuin tällä hetkellä. Koululaisten mielenterveyttä kuvaavia indikaattoreita on tässä raportissa esillä useita. Tämäkin kuvaa osaltaan sitä, kuinka lasten ja nuorten muuttuvat terveyshaasteet ovat vaikuttaneet WHO-Koululaistutkimuksen kyselylomakkeiden sisällön evoluutioon.
1990-luvulla käynnistynyt yhteistyö Folkhälsan-kansanterveysjärjestön kanssa on mahdollistanut lukuisien julkaisujen tuottamisen, joissa esitellään tuloksia ruotsinkielisten koululaisten koetusta terveydestä ja terveystottumuksista ja tehdään vertailuja suomenkielisiin koululaisiin. Tämä jo runsaat 30 vuotta kestänyt yhteistyö näyttää vain tiivistyneen viime vuosina. Myös tässä raportissa on tuloksia kieliryhmien välisistä eroista ja yhtäläisyyksistä.
WHO-Koululaistutkimus ei ole pelkästään tutkimusprojekti. Se on ollut vuosikymmenien saatossa merkittävä nuorten tutkijoiden oppimisympäristö ja tieteellisen tutkijauran mahdollistaja. Kansainvälinen tutkijaverkosto ja sen vuosittaiset kokoukset ovat olleet tärkeitä erilaisten kulttuurien ymmärryksen lisääjinä ja syventäjinä. Eri maiden tutkijoiden väliset kohtaamiset, ystävyydet ja yhdessä tekeminen ovat monesti mahdollistaneet myös laaja-alaisemman akateemisen yhteistyön.
Joka neljäs vuosi toteutettavan tutkimuksemme virallinen englanninkielinen nimi on Health Behaviour in School-aged Children - a WHO collaborative cross-national study ja se tunnetaan erityisesti lyhenteestä HBSC. Maailman Terveysjärjestön Euroopan toimisto nimesi tutkimuksen WHO yhteistyöhankkeeksi jo vuonna 1982. Siitä versoo suomenkielinen tutkimuksen nimi WHO-Koululaistutkimus. Tutkimus on tieteellisesti täysin riippumaton. WHO ei rahoita tutkimusta eikä vaikuta tutkimuksen sisältövalintoihin. Yhteistyö ilmenee muun muassa siten, että WHO hyödyntää HBSC-tuloksia yhtenä keskeisenä tietopankkinaan ja fasilitoi yhteistyötä mahdollisiin muihin kansainvälisiin instituutioihin. Maitten välisiä tuloksia koululaisten terveysindikaattoreissa on esitelty esimerkiksi Unicefin ja OECD julkaisuissa. HBSC-tutkimuksen kansainvälinen yhteenvetoraportti julkaistaan WHO:n julkaisusarjassa joka neljäs vuosi.
HBSC-tutkimuksen web-sivuilla (hbsc.org) pidetään yllä muun muassa tutkimuksen julkaisuluetteloa. Tutkimuksen kontribuutio lasten ja nuorten terveys- ja terveyskäyttäytymistutkimukseen on ollut kansainvälisesti erittäin merkittävä. HBSC-aineistoista on julkaistu tähän mennessä yli 1300 kansainvälistä vertaisarvioitua tieteellistä artikkelia. Pelkästään vuonna 2022 kansainvälisissä tiedelehdissä julkaistiin lähes sata artikkelia eri maiden tutkijoiden toimesta.
Suomessa WHO-Koululaistutkimusta ovat rahoittaneet projektin alkuvuosikymmeninä muun muassa Lääkintöhallitus, Opetushallitus, Suomen Akatemia sekä Folkhälsan. Viime vuosina keskeisenä tutkimuksen mahdollistajana Suomessa on ollut sosiaali- ja terveysministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön tutkimusrahoitus ja säätiöistä erityisesti Juho Vainion Säätiö. Jyväskylän yliopiston tutkijoidemme resurssointiin liittyvä tuki ja kaikki nämä vuosikymmenet kestänyt vankka henkinen tuki ovat olleet korvaamattomia. Lämpimät kiitokset kaikille tukijoillemme kuluneiden vuosikymmenten varrelta.
Toimin WHO-Koululaistutkimuksen/HBSC Finlandin ensimmäisenä kansainvälisenä koordinaattorina vuosina 1982–1984. Tehtävä oli luonnollisesti tuolloin huomattavasti kevyempi ja vaatimattomampi kuin nykyisin vastaavassa tehtävässä, sillä ensimmäiseen kyselyyn osallistui "vain" neljä maata. Vuonna 2021/2022 toteutettiin kansainvälisen tutkimuksen 11. aineiston keruu, johon osallistui lähes 250000 11-, 13- ja 15-vuotiaita koululaista 51 eri maasta.
Lopuksi käytän mahdollisuuden tässä "esipuhujana" ja emeritus roolissa esittää lämpimät kiitokset kaikille eri vuosikymmeninä WHO-Koululaistutkimuksessa Suomen tutkimusryhmissämme työskennelleille. Teitä on ollut useita kymmeniä. Lämpimät kiitokset ja onnittelut tämän raportin kirjoittajille erinomaisesta työstä ja erityisesti siitä, että tutkimuksen 40 vuotinen perinne jatkuu ja kehittyy edelleen hyvissä ja osaavissa käsissä.
Lasse Kannas
Professori emeritus
yksi WHO-Koululaistutkimuksen (HBSC) käynnistäjistä