Tutkimusuutisia
Pohjoismaiset nuoret voivat paremmin, kun he kokevat saavansa sosiaalista tukea perheeltä, ystäviltä, opettajilta ja luokkatovereilta. Väitöskirjatutkija Jasmine Gustafssonin väitöstutkimus osoittaa, että opettajan tuki on covid-19 -pandemian jälkeen erityisen tärkeää.
WHO-Koululaistutkimuksen aineistoja hyödynnetään aktiivisesti terveystieteiden maisteriopiskelijoiden pro graduissa. Opiskelijat esittelevät tuloksiaan Liikuntatieteellisen tiedekunnan Tieteen päivässä vuosittain - WHO-Koululaistutkimus oli vahvasti esillä tänäkin vuonna!
Liikuntatieteellisen tiedekunnan uusi professori Leena Paakkari tutkii lasten ja nuorten terveyttä, terveyskäyttäytymistä ja niihin liittyviä eriarvoisuuden kysymyksiä. Tulokset osoittavat, että mielenterveyden haasteet, kuormittuneisuus ja heikko terveyden lukutaito kietoutuvat usein toisiinsa ja koskettavat samoja nuoria. Paakkari on aloittanut terveyden ja liikunnan edistämisen professorina Jyväskylän yliopistossa 1.1.2026.
Nuorten energiajuomien käyttö on kasvanut merkittävästi vuosien 2014 ja 2022 välillä, osoittaa TtM Maija Puupposen väitöstutkimus. Vuonna 2022 energiajuomia käytti 26,5 % 11-vuotiaista, 53,5 % 13-vuotiaista ja 65 % 15-vuotiaista, ja yhä useampi käytti niitä useita kertoja viikossa. Käyttö on kasvanut erityisesti tytöillä.
Useampi kuin joka seitsemäs yhdeksäsluokkalainen koululainen käyttää sähkötupakkaa Suomessa, kertovat WHO-Koululaistutkimuksen tulokset. Nuorten sähkötupakointi on Suomessa toistaiseksi vähäisempää kuin Euroopassa keskimäärin. Sähkötupakka on yleistynyt nuorten keskuudessa muun muassa siksi, että vapettaminen näkyy nuorille suunnatussa mediassa.
WHO-Koululaistutkimuksen tulokset kertovat, että koulukiusaaminen on Suomessa yhtä yleistä kuin Euroopan maissa keskimäärin. Hälyttävän moni - joka kymmenes koululainen - joutui kiusatuksi 2–3 kertaa kuukaudessa vuonna 2022. Kiusaaminen netin välityksellä on yleistynyt ja koululaisten turvattomuuden tunne on lisääntynyt.
Suomessa joka viides 15-vuotias tyttö koki olevansa alakuloinen lähes päivittäin vuonna 2022. WHO-Koululaistutkimuksessa selvisi, että tyttöjen mielenterveyden haasteet yleistyivät COVID-19-pandemian aikaan entisestään.
Suuri osa koululaisista kokee terveytensä, mielen hyvinvointinsa ja terveyteen liittyvän osaamisensa hyväksi, selviää vuoden 2022 WHO-Koululaistutkimuksesta. Kuitenkin noin joka kymmenes koululainen on usein yksinäinen, käyttää sosiaalista mediaa ongelmallisesti eikä tunne oloaan turvalliseksi koulussa. Tyttöjen elämäntyytyväisyys on laskenut, psykosomaattinen oireilu lisääntynyt ja tytöt pitävät koulusta aiempaa vähemmän.
Ongelmallisesti ja intensiivisesti sosiaalista mediaa käyttävillä koululaisilla on huonompi unirytmi, selviää Jyväskylän yliopistossa tehdystä kansainvälisestä WHO-Koululaistutkimuksesta. Kyseisiin ryhmiin kuuluvat nuoret nukkuivat vähemmän, heillä oli myöhäisemmät nukkumaanmenoajat ja kärsivät enemmän sosiaalisesta jetlagista verrattuna koululaisiin, jotka eivät käyttäneet sosiaalista mediaa lainkaan tai käyttivät sitä vähemmän.
Jyväskylän yliopiston tuoreessa tutkimuksessa havaittiin, että viikoittain energiajuomia käyttävillä nuorilla ilmeni haitallisia terveystottumuksia, oireilua ja heikkoa koettua terveyttä yleisemmin kuin nuorilla, jotka eivät käyttäneet energiajuomia. Erot energiajuomia käyttävien ja käyttämättömien nuorten terveystottumuksissa olivat suuret.
Joka kymmenes suomalainen 11–15-vuotias nuori täyttää some-addiktion tunnusmerkit. Addiktio on yläkouluikäisillä suomalaisnuorilla yleisempää kuin kansainväliseen vertailuun osallistuneissa maissa keskimäärin, selviää laajassa WHO-Koululaistutkimuksessa. Intensiivinen yhteydenpito internetin välityksellä on tytöillä yleisempää kuin pojilla.